Biokaasu teurastamoille ja lihanjalostukseen

Teurastusjätteet, kuten pötsisisältö, veri ja flotaatiorasva, tuottavat tonnia kohti moninkertaisesti metaania lantaan verrattuna. Laitos maksaa jo nyt niiden poiskuljetuksesta ja tarvitsee päivittäin höyryä, kuumaa vettä ja sähköä jäähdytykseen. Biokaasu kannattaa teurastamolla, kun jätteen käsittely on kallista ja energia käytetään paikan päällä; jos käsittely on halpaa, talous jää heikoksi.

Ratkaisevia ovat tasainen päivittäinen jätemäärä (mallissa nettonykyarvo muuttuu positiiviseksi noin 10 kt:sta vuodessa, kun käsittelystä maksetaan; 5 kt:lla se on vielä negatiivinen), eläinperäisten sivutuotteiden hygienisointi ja typpipitoisen mädätteen levityskanava omilla pelloilla tai viljelijöiden pelloilla.

Mistä takaisinmaksu riippuu

Käsittelykustannus

Mitä enemmän maksat nyt jätteen poiskuljetuksesta, sitä nopeammin laitos maksaa itsensä takaisin. Tämä säästö ei riipu energian hinnoista.

Oma kulutus

Jäähdytyksen sähkö ja höyryn lämpö korvaavat ostettua energiaa. Oma käyttö on kilowattitunneista arvokkain.

Hygienisointi

Eläinperäiset sivutuotteet on hygienisoitava paikallisten eläinlääkintäsääntöjen mukaan (tyypillinen vaatimus on lämmitys 70 °C:seen tunnin ajaksi). Se lisää CAPEX-kustannusta ja lämmöntarvetta, mutta avaa pääsyn syötteeseen.

Mädäte

Mädäte sisältää runsaasti typpeä. Tarvitset peltoa tai sopimuksia tilojen kanssa, muuten se on kustannus.

Mitä onnistuminen vaatii

  • Tasainen jätevirta noin 10 kt:sta vuodessa alkaen
  • Eläinperäisten sivutuotteiden hygienisointi paikallisten sääntöjen mukaan
  • Pelto tai ostaja typpipitoiselle mädätteelle

Usein kysyttyä

Voiko verta ja pötsisisältöä mädättää yhdessä?

Kyllä, yhteismädätyksenä. Ne sekoitetaan niin, ettei typpeä ja rasvaa tule liikaa. Suhde määritetään laboratorioanalyysin jälkeen.

Onko hygienisointi pakollista?

EU:n sääntöjen mukaan veri ja sisäelimet ovat luokan 3 ainesta, ja ne pastöroidaan 70 °C:ssa 60 minuutin ajan enintään 12 mm:n palakoossa. Pötsin ja suoliston sisältö on luokan 2 ainesta; sen käsittelystä päättää eläinlääkintäviranomainen.

Minkä kokoinen laitos tarvitaan?

Koon määrää syöte: muutama tuhat tonnia vuodessa tarkoittaa yleensä 40–100 kW:n sähkötehoa. Laskuri näyttää oman vaihteluvälisi.