Biokaasu maitotiloille

Lypsylehmä tuottaa noin 20 t lietelantaa vuodessa, mutta vain ≈ 250 m³ metaania. Pelkällä lannalla toimiva laitos on tuotoltaan pieni mutta ei halpa: reaktori, varasto ja CHP maksavat paljon koosta riippumatta.

Ilman tukia mallimme näyttää heikon talouden tyypillisille muutaman sadan lehmän karjoille. Joissakin maissa pienet lantalaitokset elävät erillisellä tariffilla. Todellisia keinoja ovat seossyötteet, joista maksetaan vastaanottomaksu, lämmön täysi hyödyntäminen ja tilaklusterit.

Mistä takaisinmaksu riippuu

Mittakaava

Pieni teho tekee jokaisesta kilowatista kalliin. Se on tärkein syy heikkoon talouteen.

Seossyöte

Lähellä olevien jalostajien jäännökset voivat muuttaa arvion.

Lämpö

Lypsyaseman kuuma vesi ja lämmitys ovat lisäsäästö, jos käyttäjä on lähellä.

Pitotapa

Kesälaitumella olevien lehmien lantaa ei voi kerätä. Kerro se vastauksissasi.

Mitä onnistuminen vaatii

  • Seossyöte tai tilaklusteri, joka kasvattaa mittakaavaa
  • Lämmön käyttäjä lähellä
  • Pitotapa, jossa lanta saadaan kerättyä suurimman osan vuodesta

Usein kysyttyä

Montako lehmää biokaasulaitos tarvitsee?

Teknisesti muutama sata, mutta ilman seossyötteitä laitos maksaa itsensä harvoin takaisin. Laskuri näyttää tapauksesi kolmessa minuutissa.

Voiko yksi tila tuottaa biometaania?

Yleensä ei. Jalostus ja liittymä kannattavat vasta, kun kaasua syntyy satoja kuutiometrejä tunnissa. Reitti on tilaklusteri.